tiistai 21. elokuuta 2012

What to do in high school

Hey fellas!


Oon saanut jo jonkin verran kysymyksiä siitä, mitä ja miten lukiossa kannattaa opiskella lääkistä ajatellen, joten ajattelin tehdä aiheesta ihan oman postauksensa, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet löytäisivät helposti haluamaansa tietoa. Ihan ensialkuun sanon, että oma lukiohistoriani ei varsinaisesti tue lääkikseen pyrkimistä, sillä en itse lukenut lukiossa ollenkaan fysiikkaa tai kemiaa (pakollisia lukuunottamatta). Bilsan kirjoitin kyllä ylppäreissä, joten siitä pohjatietoja löytyi suhteellisen hyvin. Sanomattakin selvää, että oma pyrkimiseni meni pitkälti kemiaa ja fysiikkaa laskiessa :) Mutta tästä huolimatta uskoisin pystyväni antamaan hyviä vinkkejä vielä lukiossa opiskeleville, jotka ovat kiinnostuneita lääkiksestä! Pääsykoevaatimukset ovat kautta aikojen pysyneet suht samanlaisina, joten tietyistä opinnoista on aina varmasti hyötyä.



Ihanteellinen tilanne olisi tietysti sellainen, että jo lukion aloittaessaan tietäisi haluavansa lääkikseen. Usein näin ei kuitenkaan ole, sillä yläasteen jälkeen jo lukio itsessään on niin uusi juttu, että energiaa ja intoa tulevaisuuden suunnittelulle ei juuri löydy. Ei hätää! Vaikka tajuaisi vasta abivuonna haluavansa juuri lääkikseen, ei se tarkoita, että peli olisi jo pelattu. Jos bilsa ja/tai kemma/fyssa on jäänyt lukematta, on edessä lähes väistämättä välivuosi täynnä ahkeraa opiskelua, mutta mistään mahdottomasta tehtävästä ei ole kyse. Aikuislukioita löytyy paljon ja niissä on monesti hyvät mahdollisuudet opiskella esim. pitkä fysiikka ja kemia vuoden aikana. Toki itseopiskelu on välttämätöntä ja töitä saa tehdä, mutta vuodessa ehtii kyllä oppia yhtä sun toista =) Mitä aikaisemmin lukiossa opiskelee tarvittavia ja oikeita kursseja, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä heti valmistujaisvuonna sisään, joten jos näkee lääkiksen vähänkään potentiaalisena vaihtoehtona, kannattaa lukea mahdollisimman paljon fyssaa, bilsaa ja kemmaa, mieluiten kaikki pakolliset ja syventävät kurssit.


Mitä kursseja sitten tulisi valita? Noh, faktahan on se, että mikäli pääsykoekriteerit säilyvät ensi vuonna samanlaisina, lähes kaikki pakolliset ja syventävät kurssit kemiasta, fysiikasta ja biologiasta ovat "pakollisia" osata. Jos nyt jonkinlaista listaa kursseista haluaa tehdä, niin FY7,   KE4 ja BI3 eivät ehkä ole niitä tärkeimpiä kursseja (toisaalta keväällä nähtiin, että pääsykokeessa täytyi hallita myös kasvien rakennetta ja ekologiaa), mutta varmin valinta on lukea hyvin kaikki kurssit kaikista näistä aineista. Monet ovat kyselleet matikan opiskelun tärkeydestä ja täytyy kyllä sanoa, että matikkaa ei sen kummemmin tarvitse osata. Tottakai pohjalla täytyy olla jonkinlainen matemaattinen ajattelutaito, jotta osaa esim. pyöritellä kaavoja ja supistaa ja ratkaista niistä tuloksia, mutta mikään matikkanero ei todellakaan tarvitse olla. Fysiikkaa ja kemiaa laskiessa oppii juuri sen verran matikkaa kuin kokeessa tarvitsee, mutta jos on epävarma omista taidoistaan, kannattaa matikkaakin kerrata ennen pääsykoetta. Tärkeimpiä teemoja ovat merkitsevät numerot, potenssit, logaritmit, prosenttilaskut, neliöjuuret ja perus laskusäännöt. Erityisesti prosenttilaskut on hyvä hallita, niitä on pääsykokeissa nähty paljon!





Entä sitten ylioppilaskirjoitukset? Jos olet lukiossa lukenut kemian, fysiikan ja bilsan, on tietysti järkevää kirjoittaa ne kaikki myös kirjoituksissa. Paitsi, että ylppäreihin luku on hyvää kertausta pääsykokeeseen, niiden kirjoittamisesta saa myös lähtöpisteitä, joista on etua pyrkimisessä. Toisaalta lääkikseen hakee niin paljon L:n paperit omaavia henkilöitä, että lähtöpisteistä on harvoin merkittävää hyötyä. Ellei sitten satu olemaan yksi näistä yli-ihmisistä, jotka jotenkin käsittämättömästi onnistuvat repimään Laudaturit jokaisesta aineesta. Vaikka itsellään olisi B:n paperit, eikä kaikkia tärkeitä aineita kirjoitettuna, ei sillä ole oikeastaan mitään väliä, koska toistaiseksi sisään pääsee myös koekiintiössä, eli pelkillä koepisteillä. Ja vaikka ei olisi kirjoittanut esim. fysiikkaa ja kemiaa, ei kannata masentua, sillä lääkikseen pisteytetään muitakin aineita. Pisteytykset Helsinkiin löytyvät täältä (sivu 8) ja ne kannattaa katsoa jo etukäteen. Jos pyrit muualle kuin Helsinkiin, katso valitsemasi yliopiston pisteytykset yliopiston hakuoppaasta. Huomatkaa siis, että lähtöpisteisiin pisteytetään fysiikan TAI kemian TAI bilsan arvosana (paras näistä) eli riittää jos jo yksikin on kirjoitettuna! Matikan taas voi korvata jollain muulla reaalilla. Tämä selittää sen, miksi sain itse niin hyvät lähtöpisteet vaikka en ollut kirjoittanut fysiikkaa tai kemiaa. Kirjoitin bilsasta ja terveystiedosta Laudaturit ja loput pisteytettävät aineet olikin Eximiaa, joten sain lähtöpisteitä 36 (maksimi oli kai 44 pistettä), mikä oli aika hyvä! Pisteitä tosin laski ruotsin E, koska luin keskipitkän enkä pitkää ruotsia. Mutta Helsinki on toistaiseksi ainut, joka ottaa myös ruotsin arvosanan mukaan lähtöpisteisiin, joten muualle olisin saanut lähes täydet lähtöpisteet! Ja minä en todellakaan kuulu niihin yli-ihmisiin, komeileepa todistuksessa yksi C:kin pitkästä matikasta! Neuvoisin tulevia abeja panostamaan joko kemiaan, bilsaan tai fyssaan ylppäreissä ja kirjoittamaan niistä vahvimman, mikäli tuntuu ettei aika/energia riitä kirjoittamaan niitä kaikkia. Lisäksi kannattaa panostaa enkkuun (tai muuhun pitkään kieleen), äikkään ja matikkaan/muuhun reaaliin, jotta saa haalittua "helposti" hyvät lähtöpisteet. Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, kirjoitukset eivät ole niin tärkeät hakemisessa, joten niistä on turha ottaa liikaa stressiä! Keskity asioiden ymmärtämiseen hyvien arvosanojen tavoittelun sijaan, kokeessa onnistujat pääsevät kyllä sisään vaikka lähtöpisteitä olisi pyöreät nolla!


Miten lukiossa kannattaa opiskella? Tämä onkin jo vähän vaikeampi kysymys, ihmiset eroavat oppimistyyleiltään niin paljon, että yhtä ja oikeaa tapaa ei ole olemassa! Kouluun kannattaa keskittyä sen verran, että pysyy opiskelussa mukana, mutta hikariksi ei tarvitse ruveta. Itse en ollut mikään panostaja lukiossa, olin vähän väliä poissa tunneilta milloin minkäkin  fysioterapian/lääkärin vuoksi enkä tehnyt läksyjä juuri koskaan. KE1-kurssin vedin läpi tekemättä yhtäkään tehtävää koko kurssin aikana, lukemalla kirjan edellisenä iltana ja jotenkin onnistuin silti vetämään kokeesta ysin! Tämä jo kertoo riittävästi siitä, että lukiossa taso ei vielä ole niin vaativa, vaan pienelläkin panostuksella pärjää ihan hyvin. Mutta pääsykokeessa asia on toisin - opeteltavaa on ihan hirveästi ja KAIKKI pitää osata. Edellisen illan pikakertaus ei riitä enää mihinkään, joten lukemiseen on hyvä totutella ajoissa. Kannattaa siis aloittaa panostus viimeistään ylppäreissä ja opetella lukemaan tavoitteellisesti! Pääsykokeeseen valmistautuminen on pitkälti psyykkistä taistelua omaa tahtoa vastaan, joten mitä aiemmin tottuu säännölliseen työntekoon, sitä parempi. On myös tärkeää löytää itselleen sopiva opiskelutapa ja -ympäristö. Jollekin on luontevinta opiskella yksin kotona, toinen viihtyy parhaiten kirjastossa pienessä porukassa. Joku tykkää tehdä sivukaupalla tarkkoja muistiinpanoja, toinen pärjää pelkällä tunneilla kuuntelemisella. Oleellista on löytää itselleen sopivin tapa opiskella.





Loppuun kokosin vielä pienen suuntaa-antavan listan siitä, mitkä asiat kannattaa sisäistää jo lukiossa ja mitkä puolestaan ovat vähemmän tärkeitä juttuja, jotka kannattaa opetella vasta lähempänä pääsykoetta. Lista ei ole täydellinen, eikä välttämättä edes oikeassa, sillä kukaan ei voi tietää, mitä seuraavassa pääsykokeessa kysytään, vaan se on muodostettu täysin oman kokemukseni pohjalta siitä, millaisia kokonaisuuksia kokeessa on yleensä kysytty (olen jonkin verran tehnyt ja tutkinut myös aikaisempia pääsykokeita). Enjoy!

Must know
- FY: Perus mekaniikka (mm. mekaanisen energian säilymislaki!), aaltoliike, paine ja noste, linssit ja peilit, radioaktiivisuus (eri säteilylajit, hajoamiset jne), spektrit, statiikka, lämpöoppi, olomuotojen muutokset, ympyrä- ja pyörimisliike.
- KE: Orgaaninen kemia (reaktiot, rakenne, nimeäminen, funktionaaliset ryhmät!!), atomin rakenne, kemialliset sidokset, kemiallinen tasapaino (happo- emäslaskut, puskuriliuokset, liukoisuuslaskut!), kaasulaskut
- BI: Koko BI4-kurssi (!!), solujen rakenne ja toiminta, solujen välinen viestintä ja yhteistyö, mikrobit, geenit ja kromosomit, mutaatiot (geeni-, kromosomi- ja kromosomistomutaatiot), perinnöllisyys, geenien siirto, geenimanipulaatio, bioteknologian mahdollisuudet esim. lääketieteessä.

Should know
- FY: Sähköoppi, lämpöopin pääsäännöt, valon aalto-hiukkasdualismi, magneettikenttä, induktiot
- KE: Orbitaalit ja elektronien järjestäytyminen niille, ionisoitumisenergia
- BI: Eliökunnat, ekosysteemin peruskäsitteet ja toiminta, ympäristömyrkyt, kasvihuoneilmiö, rehevöityminen, happamoituminen, bioottiset ja abioottiset tekijät, eliöiden väliset suhteet, bioteknologian uhat ja mahdollisuudet.

Nice to know
- FY: Gravitaatio, vaihtovirta- ja tasavirtapiirit, lämpövoimakoneet, soittimet
- KE: Metallit ja malmit, korroosio, sähkökemiallinen jännitesarja, erilaisten yhdisteiden valmistus ja käyttö esim. teollisuudessa (lasi, muovit, sammutettu kalkki, mitä noita nyt löytyy)
- BI: Sukkessio, kasvillisuusvyöhykkeet, ilmastovyöhykkeet, eri maannoslajit, luonnon- ja ympäristönsuojelun keinot, kestävä kehitys, bioteknologian alat.


Siinä on nyt jonkinmoinen listaus, kaikki lukiokirjat on jo kauan sitten pakattu ja säilötty jonnekin kaapin perukoille, joten ulkomuistista vedin noi aiheet. Varmasti jotakin sieltä puuttuu, mutta idea olikin vain antaa vähän viittausta siihen, mihin kannattaa ainakin panostaa! Toivottavasti edes joku hyötyy siitä! :)

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Pieni kurkkaus syksyyn

Heippa taas :)

Koulun alkuun on enää vähän reilu 2 viikkoa, joten aattelin tehä pienimuotoisen esittelyn kaikesta, mitä uusien opiskelijoiden on hyvä tietää ja tehdä jo etukäteen. Hyväksymiskirjeessä oli mukana "uusien opiskelijoiden muistilista", johon oli listattu kaikki oleellinen tulevaisuutta ajatellen, joka osoittautui todella hyödylliseksi! Multa ainakin katosi päästä ihan kaikki järkevä sillä sekunnilla, kun avasin hakijapalvelun ja näin ruudulla lukevan "Hyväksytty" joten oli hyvä, että varsinaisen kirjeen mukana oli paksu nippu muita papereita ja ohjeistuksia siitä, kuinka uuden opiskelijan tulee toimia. Näin (ainakin Helsingissä) selviät alkuun!

Paikan vastaanotto
Sanomattakin selvää, että tämä on se vaihe, jota uutena opiskelijana ET halua missata! Hyväksymiskirjeen mukana tulee hyvät ja selkeät ohjeet siitä, miten ottaa paikka vastaan. Muistakaa maksaa etukäteen HYY:n maksu ja ottaa kuitti mukaan jos menette paikan päälle viemään paperit (nimimerkillä en lukenut ohjeita tarpeeksi tarkasti :D). Samalla voi maksaa myös osakuntamaksun jos sellaiseen haluaa liittyä. Muita toimitettavia papereita ovat tietysti opiskelupaikan vastaanottoilmoitus ja opiskelijarekisterin perustietolomake. Tehtävä viimeistään heinäkuun loppuun mennessä, mutta suositeltavaa tietysti on ottaa paikka heti vastaan kun vain on mahdollista :)
Opintotuki
Opintotuen hakeminen lienee kätevintä hoitaa netin kautta KELA:n sivuilla (sinne pääset täältä!) Hakemuksen täyttämisen kanssa kannattaa olla tarkkana ettei mitään virheitä tapahdu ja varata myös siksi täyttämiseen jonkin verran aikaa. Itse olen sitä tyyppiä, että tuplatarkistan kaikki kohdat, joten mulla hakemuksen täyttämiseen meni varmaan sellaset 40 minuuttia :D Kannattaa lähettää hakemus matkaan mahdollisimman nopeasti, sillä käsittelyssä menee jonkin verran aikaa!
Opiskelijakortti
Yksi opiskelun parhaita puolia on kaikki opiskelijaedut! Varmaa säästöä :) Erityisen suositeltava niille, jotka liikkuvat paljon junalla (VR:ltä 50% hinnasta pois!) mutta myös lukuisia muita hyviä etuja, esim Filmtownista leffat ma-to eurolla, Apple Storesta -10% ja Tiimarista -15% alennusta, Finnkinosta elokuvalippuja opiskelijahinnoilla... Lisäksi monissa uimahalleissa ja kuntosaleissa (ainakin Helsingin kaupungin) on erikseen halvempi opiskelijahinta! Opiskelijakortin tilaat Lyyran sivuilta ja se maksaa noin 16 euroa. Samalta sivulta voi hankkia myös kansainvälisen ISIC-kortin, joka maksaa hieman enemmän, mutta kannattaa hankkia jos käy paljon ulkomailla! Lyyran sivuilta löytyy myös tietoa muista eduista ja niin edelleen. Kannattaa tilata kortti nopeasti, sillä valmistukseen ja toimitukseen menee aikaa. Tilasin omani heti heinäkuun alussa eikä se ole vieläkään tullut :D Onneksi yliopistolta saa opiskelijatodistuksen, jolla voi syödä yliopistolla opiskelijahintaan UniCaféssa kunnes varsinainen kortti valmistuu. Korttia varten täytyy olla itsestään passikuvamainen kasvokuva, joka tulee korttiin. Valokuvausjärjestö Ylioppilaskamerat ry:n kautta saat otettua itsestäsi kuvan opiskelijakorttiin ilmaiseksi!
HSL:n opiskelija-alennus
Tiedekunnan opintotoimistolta ja yliopiston opiskelijaneuvonnasta saa todistuksen HSL:n matka-alennusta varten. Alennustodistusta hakiessa pitää olla mukana hyväksymistodistus ja Ylioppilaskunnan (HYY) maksukuitin kopio. Matkakortin voi käydä päivittämässä opiskelijahintaiseksi HSL:n palvelupisteissä (esim. Rautatientorilla) ja alennuksen saa jo ennen opintojen alkua, joten jälleen kerran nopeudesta on hyötyä! :)

Muuta kivaa
Unisportin kautta saa liikuttua todella edullisesti, sillä vuosikortti maksaa vain 89 euroa! Melkoinen säästö, sillä hintaan sisältyy kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien vapaa käyttö, sekä yleiset pallovuorot. Vertailun vuoksi, esim Motivuksen vuosikortti kuntosalille ja ryhmäliikuntatunneille maksaa huikeat 752 euroa! Eipä voi ainakaan opiskeluaikoina syyttää kuntosalien kalliita jäsenmaksuja omasta rupsahtaneesta olemuksesta :D Ja koska opiskelu on raskasta, on hyvä olla vastapainona jotain ihan erilaista tekemistä. Asuntoa tarvitsevan kannattaa olla heti kärppänä lähettämässä hakemuksia Mediomaan, HOAS:ille ja Lyyraan, sillä asunnoista joutuu kilpailemaan monien uusien (ja vanhojen) opiskelijoiden kanssa! Itse aion asua vielä vuoden kotona vanhempien kanssa, joten asunnonhaku ei vielä tässä vaiheessa ole tullut eteen :) Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta, joten ei kun etsimään vaan! Lääketieteenkandidaattiseura (sanahirviö!) r.y huolehtii mm. opintoihin liittyvien asioiden ja hupien järjestämisestä ja on samalla ammatillinen etujärjestö. LKS:n jäsenet kuuluvat automaattisesti myös Suomen Medisiinariliittoon, joka valvoo lääkärien työskentelyoikeuksia ja palkka-asioita. LKS:n jäsenyyttä voi hakea kaikki Helsingin yliopistossa lääketiedettä opiskelevat ja sen jäsenmaksu on vuodessa 17 euroa, mutta uusilta opiskelijoilta peritään vain puolikas maksu. LKS tarjoaa jäsenilleen myös asuntoloita, lehtiä, opiskelijahintaisia kirjoja ja erilaista harrastustoimintaa.

Sain postissa muutama päivä sitten myös Alfan Aapisen, joka on tuutorien tekemä infolehti uusille opiskelijoille. Helsingin Yliopistossa lääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoita kutsutaan siis alfoiksi. Toisen vuoden opiskelijat ovat taas beetoja ja kolmannen vuoden opiskelijat gammoja!


Alfan Aapinen ja uusi alfa!


Älkää välittäkö hieman väsähtäneestä olemuksesta :D kello oli kuvaa otettaessa PALJON ja takana oli treenit ja ahkeraa siivoamista..

Mutta takaisin aapiseen, vihkossa esiteltiin hieman syksyn tulevia tapahtumia ja niille annettiin myös päivämäärät (mikä oli tosi hyvä juttu, sillä tapahtumat sai heti kalenteriin ja voi pitää kyseiset päivät vapaina!). Tiedossa on toistaiseksi Ekan illan bileiden lisäksi myös muun muassa liikuntapäivää, Ylämaan kisat (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) Mediverkko-cup (futista) ja tottakai Alfajaiset. Tapahtumista tulee varmasti omia päivityksiään sitten aikanaan :) Lisäksi aapisessa esiteltiin kaikki tutorit, erilaisia vastuutehtäviä, liittoja ja projekteja (näistä kanssa lisää myöhemmin!), Helsinkiä yleensä sekä LKS:n kerhoja. Kerhoja löytyy tosiaan moneen makuun niin urheilun kun taiteen, uskonnon ja musiikin saralta ja mukaan pääsee käytännössä kuka vain! :) Lisäksi esiteltiin hieman ensimmäisen vuoden opintoja, tutkijalääkärilinjaa ja tärkeää "perussanastoa" :) Ihanaa, että tutorit ovat jaksaneet nähdä vaivaa opuksen tekemiseen! Sitä lukiessa sai paljon hyvää tietoa jo etukäteen sekä syyskuun odotus vain kasvoi!

Melkolailla tasan kaksi viikkoa odotusta jäljellä, sitten alkaa tännekin tulla vähän tiuhempaan kuulumisia kun löytyy uutta kerrottavaa :) Toistaiseksi taas adjöö!



perjantai 3. elokuuta 2012

Yleistä pohdintaa tulevasta

Enää kuukausi jäljellä koulun alkuun! Tuntuu ihan uskomattomalta koko ajatus siitä, että kohta sitä ollaan ihan oikeasti opiskelemassa lääketiedettä. Kesäkuussa olin niin innoissani, että olisin voinut aloittaa koulun saman tien. Edelleen olen innoissani, mutta samalla aivan uuden elämänvaiheen alku vähän jännittää. Tuskin olen uusista opiskelijoista ainoa, joka miettii odotuksen ja pienen jännityksen sekaisin tuntein tulevaa syksyä. Vaikka olen uravalinnastani täysin varma, niin sitä pakostakin pysähtyy miettimään työn vaativia puolia. Tiedän, että minusta on siihen, mutta ajatus siitä, että pitäisi kuuden vuoden päästä olla uunituore lääkäri, tuntuu käsittämättömältä. Jo pelkkä verikokeen ottaminen toisen käsivarresta jännittää, saati sitten se, että olen kohta vastuussa muiden ihmisten terveydestä! Entäpä äkilliset kriisitilanteet, joissa on pakko toimia eikä pysähtyä saa? Olen aina toiminut hyvin paineen alla, mutta pystynkö varmasti luottamaan osaamiseeni senkin jälkeen, kun potilas ei selviäkään? Mitä sitten, jos teen virheen, josta aiheutuu potilaalle kärsimystä, jopa kuolema? Pystynkö todella käsittelemään kaikkia tulevia uusia tunteita ja stressiä? Ihminen on erehtyväinen ja parhaatkin meistä epäonnistuvat joskus ja sitä rataa.. Mutta mitä sitten, kun on itse se, joka on vastuussa toisen hengestä? Yhtäkkiä kaikki lohdutukset ovat vain pelkkää sanahelinää.

Saan jatkuvasti kuulla tutuiltani, että minusta tulee vielä loistava lääkäri. Olen kuulemma fiksu, empaattinen, looginen, sosiaalinen ja sitä rataa. Mutta millainen on oikeasti loistava lääkäri? Potilaat ovat kuitenkin niin erilaisia, eikä tässä maailmassa valitettavasti kukaan voi miellyttää kaikkia. Toinen haluaa lääkärin olevan jämpti ja etäinen ja pysyvän tiukasti aiheessa. Toinen puolestaan kaipaa enemmän tukea ja läheisyyttä, kenties kannustavia sanoja tulevaisuudelle. Ehkäpä loistava lääkäri pystyy aistimaan potilaistaan aina sen, millaista käsittelyä ja lähestymistapaa he kaipaavat. Mutta olenko minä sellainen? Vaikka yleensä tulisi toimeen erilaisten ihmisten kanssa, se ei vielä tarkoita, että osaisi aina kohdella potilasta "oikein". Mitä jos potilaan ainut muisto lääkärikäynnistä onkin hänen saamansa huono tai vääränlainen kohtelu? Varmasti jokainen on eläessään tavannut mitä erilaisimpia lääkäreitä, joista jotkut ovat olleet todella hyviä ja toiset taas vähän vähemmän hyviä. Ja minä ainakin haluaisin tulevaisuudessa kuulua niihin todella hyviin.

Myös tuleva yliopistoaika mietityttää. Edessä on vuosia ankaraa opiskelua, lukemista, käytännön harjoittelua, ryhmätyötä ja lukuisia tenttejä. Olen aina ollut hyvä koulussa, mutta en varsinaisesti sitä lukija-tyyppiä. Olen enemmänkin pohdiskelija, joka hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Mutta lääkiksessä isot kokonaisuudet eivät riitä, tarvitaan myös pienen pienien yksityiskohtien muistamista ja hallitsemista. Koska läsnäolo on yleensä pakollista, on opiskelu hyvin ala-astemaista. On valmiit lukujärjestykset joita noudatetaan mukisematta, ja se kyllä sopii minulle. Mieluummin olen läsnä tunneilla kuin opiskelen itsenäisesti kotona tai kirjastossa, vaikka siltä ei tietenkään voi välttyä. Opiskelu on varmasti aivan erilaista kuin lukiossa, sillä opiskeltavaa on PALJON. Vaikka aihe kiinnostaa niin silti miettii omaa jaksamistaan. Olen aina harrastanut paljon ja etenkin urheilu on sydäntä niin lähellä ettei siitä voi luopua. Ja entäs sitten perhe, kaverit ja muut läheiset? Fuksivuoden tapahtumat ja juhlat? Ja aikaa omaan rentoutumiseenkin pitäisi vielä jäädä! Miten ihmeessä sitä selviää kaikesta samaan aikaan? Mutta kyllä koulusta saa paljon muutakin kuin kasoittain luettavaa ja tehtäviä - uusia ystäviä. Ja ystävien kanssa sitä selviää melkein mistä tahansa. Yhdessä voi opiskella, käydä liikkumassa, syömässä ja keskustella kaikesta uudesta (ja miksei vanhastakin). Ystävistä saa voimaa ja tukea. Ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös kollegoja :)

Siinä vähän viimeaikaisia ajatuksia, pian jo nähdään miten todellisuudessa käy!