maanantai 2. marraskuuta 2015

aallonpohjalla

Moikka taas!

Raajakurssi juoksee eteenpäin, mut pää ei nyt ihan oo mukana. Opiskelu on tosi mielenkiintoista ja nautin opetuksista, mutta huomaa taas että loma vois jo tehdä hyvää. Väsyttää. Mun tekis mieli pistää elämä pauselle ja levätä vaikka viikko ilman mitään vastuuta. Syödä ja liikkua. Voi kun tekis hyvää.

Ollaan päästy kyllä tekemään ja näkemään paljon siistejä juttuja! Ollaan harjoiteltu muun muassa ranteen kipsaamista, tikkaamista, ABI-mittausta ja tänään pääsin ensimmäistä kertaa myös poistamaan luomia! Hirveen kiva päivä, mutta oon taas aivan poikki. Ja huomenna taas ensin Jorviin verisuonikirurgian klinikkapäivään ja siitä iltapäiväksi päivystykseen. 

Tää yks hölmöläinen jaksaa kyllä aina piristää väsynyttäkin mieltä! (tällä kertaa kuono hiekassa..)
Huomaan myös, että tässä mielentilassa ei tee edes mieli kirjoittaa, vaikka asiaa periaatteessa löytyiskin. Harmittaa, kun tässä on ollut paljon mielenkiintoisia juttuja, mutta kaikki aika menee ties mihin muuhun pakolliseen menoon ja tehtävään. Meillä on ollu paljon kaikkia EBM-juttuja (evidence based medicine), ennakkotehtäviä ja muuta. Lisäksi oon yrittänyt valmistautua jokaiseen opetukseen etukäteen, mikä tietysti verottaa oman aikansa ja valitettavan usein tarkoittaa myös sitä, että nukkumaan meneminen viivästyy. Varmasti tällä pimeydelläkin on oma lusikkansa sopassa, vaikka periaatteessa oonkin oottanut pimeitä iltoja ja nauttinu kynttilöiden polttamisesta kuunnellen Elviksen joululevyä.

Nyt ei valitettavasti tuu yhtään järkevää ajatusta päähän, oon pihalla kuin lumiukko. Palataan taas asiaan myöhemmin, lupaan yrittää skarpata.