maanantai 14. joulukuuta 2015

comeback

Moi taas,

en ole kadonnut jäljettömiin tai paennut maasta - yksinkertaisesti tää syksy alkoi vaan tuntumaan sen verran raskaalta, että en vaan jaksanut ottaa enää ylimääräistä stressiä blogin kirjoittamisesta. Taustalla on ollut monenlaista tekijää, mutta nyt kun loma (vihdoin!) alkoi, niin akut pääsevät latautumaan ja löytyy aikaa palata kirjoittelun pariin :)

Raajakurssi oli ja meni, tentistäkin luultavasti pääsin läpi. Omat potilaatkin kävin kurssin aikana tunnollisesti tutkimassa, mutta valitettavasti yksi palautetuista teksteistä tuli bumerangina takaisin, kun hoitosuunnitelma ei ollutkaan riittävä. Onhan se hyvä, että opettajat vaativat meiltä laadukasta työtä, mutta musta tuntuu vähän oudolta laatia kunnollista hoitosuunnitelmaa (ohjelmoitujen jatkotutkimusten lisäksi), jos ei vielä ole edes tiedossa mikä potilasta vaivaa :D Mutta täytynee yrittää spekuloida sinne jotakin...

Nyt meillä on käynnissä endokrinologian ja onkologian jaksot samanaikaisesti. Molemmissa opettajat ovat olleet todella hyviä! Tykkään mielettömästi siitä tyylistä, että opettaja kyselee vaikka vuorotellen kaikilta oppilailta kysymyksiä ja osaa vaatia meiltä osaamista, mutta ei sitten myöskään rupea ilkeäksi, jos joku ei osaakaan vastata. Mikä onni, että molempien kurssien opettajat ovat juuri tällaisia :) Endokrinologiassa ollaan käyty läpi paljon diabetesta ja kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Diabetes on ollut ennestään jo suhteellisen tuttu, koska lähipiiristä on löytynyt diabeetikkoja, mutta nyt kurssilla ymmärsin vasta, miten monipistoshoito oikeasti toimii. Täytyy kyllä nostaa hattua kaikille diabeetikoille, hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen vaatii oikeasti paljon vaivannäköä ja hyvää sairauden tuntemusta!

Syöpätaudeissa ollaan käyty tähän mennessä läpi lähinnä rintasyöpää. Jokainen pääsi myös pitämään yhden oman vastaanottokäynnin oirepolilla, jonne meidän potilaiksi saapui rintasyövän jo aikaisemmin sairastaneita, joille on ilmaantunut uusi oire. Kokemus oli äärimmäisen opettavainen ja vastuullinen - istuihan vastaapäätäni terveydestään hyvin huolestunut potilas. Kaikki meni kuitenkin tosi mukavasti ja työn tarkastamaan tullut erikoislääkärikin oli tyytyväinen suoritukseen. En tiedä miksi, mutta jotenkin syöpätaudit on alkaneet kiinnostaa. Toisaalta hoidot kehittyvät jatkuvasti ja ovat mielenkiintoisia, mutta erityisesti se tiivis hoitosuhde ja halu olla läsnä sairaan tukena tuntuu jotenkin kiehtovalta. Kenties yksi varteenotettava erikoistumisvaihtoehto?

Ihanaa joulun odotusta kaikille!