tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kirurgian viikot

Moi taas!

Meidän vuosikurssilla on tällä hetkellä käynnissä kliinisen palvelun viikot. Palvelu kestää yhteensä 5 viikkoa, joista sisätaudit ja kirurgia kattaa kumpikin kaksi viikkoa ja anestesiologia viikon. Mun ryhmä aloitti kirurgiasta ja oon nyt toista viikkoa Jorvin sairaalassa päivittäin eri kirurgisella osastolla tai päivystyksessä. Vaikka harjoittelu onkin vielä kesken, niin ajattelin vähän kertoa tähänastisia tunnelmia leikkaussalista!

Viime viikon olin oikeastaan vain gastrokirurgian (vatsaelinkirurgia) osastoilla ja pääsin näkemään monta jännää leikkausta aitiopaikalta. Pääsin myös avustamaan kirurgia joissakin leikkauksissa ja vaikka mun osuudekseni jäikin vain kameran tai pihtien pitely ja tähystinreikien tikkaaminen, oli leikkaussalitoimintaan osallistuminen tosi siisti kokemus! Alle viikossa ehti jo näkemään monenlaisia toimenpiteitä ja asioita: umpilisäkkeen poistoa, sappirakon poistoa, paksusuolen typistystä, tuumoreita, paiseita... Vaikka musta ei välttämättä gastrokirurgia tulisikaan, niin tykkäsin kyllä olla mukana salissa!

Harmi kyllä, kaikki kirurgit eivät ole ihan yhtä opetusmyönteisiä ja osalla kavereista ei käynyt ihan yhtä hyvä tuuri joka päivänä. Uskoisin kuitenkin, että suurin osa meistä on ollut ihan tyytyväisiä :) 

Tänään olin ortopedisellä osastolla, mutta harmittavasti pääsiäisen jäljiltä leikkaussalit olivat melko vähäisessä käytössä orton osalta. Pääsin mukaan kahteen lyhyeen leikkaukseen, joten ei nyt ihan turha päivä kuitenkaan. Huomenna vuorossa on plastiikkakirurgia ja odotan jo nyt sitä, kaikki ovat nimittäin kehuneet plastiikkaa maasta taivaisiin! Mullakin on vielä tuoreessa muistissa Jorvin plastiikkakirurgian klinikkapäivä viime syksyltä, joka oli kaikin puolin onnistunut ja mielenkiintoinen, joten odotukset on todella korkeella :)


Ihanat kevätsäät (=nahkatakkikelit) tulee!
Ja vielä viime hetkien tsemppaukset pääsykokeisiin lukeville! Jaksakaa vielä nää vikat viikot pakertaa täysillä!

26 kommenttia:

  1. Hei!
    Olen nyt lukion ekalla ja ammattia miettiessäni oon aina päätynyt siihen, että mikään muu ei vaan tunnu kiinnostavan yhtä paljon kuin lääkäri. Aina ennen vain ajattelin, että en mä kumminkaan siihen pysty, mutta nyt tuntuu siltä että haluaisin kokeilla. Opiskelen lukiossa fysiikkaa ja ajattelin käydä kemiasta ainakin pari syventävää kurssia, enempää en varmaan saa mahtumaan lukujärjestykseen. Onnistuuko biologian ja niiden loppujen kemian kurssien itsenäinen opiskelu, jos nyt päädyn hakemaan lääkikseen sitten parin vuoden päästä? Veikkaan, että noi on kumminkin helpompia itse opiskeltavia kuin fysiikka. Haluaisin myös kysyä, voiko työskennellä lääkärinä, vaikka sairastaa diabetestä vai meneekö se liian vaikeaksi? Sun blogi sai mut taas innostumaan uudestaan lääkiksestä ja vaikka mun mieli voikin vielä muuttua niin ajatus lääkärin urasta houkuttelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mä voisin vastata tähän väliin tosta diabeteksestä, että ei todellakaan ole este! Älä ajattele edes niin :) Itse ainakin tunnen muutamia lääkäriksi opiskelevia diabeetikkoja, eikä se kyllä näy missään mitenkään.

      Poista
    2. Okei ihana kuulla, kiitos tosi paljon! :)

      Poista
    3. Moikka!

      Kivasti saitkin jo vastauksen tuohon diabetes-asiaan. Oon täysin samaa mieltä, eli ei mitään estettä! Päinvastoin, voisin kuvitella että sulta löytyy paljon ymmärrystä ja henkilökohtaista kokemusta, mistä on taatusti etua työelämässä :)

      Kemian ja bilsan kurssien itseopiskelu onnistuu kyllä varmasti!

      Poista
    4. Satuin bongaamaan anonyymin huolenaiheen ja lisärauhoitteluksi ajattelin kertoa tietäväni peräti lääkärihelikopterissa ensihoitolääkärinä työskentelevän diabeetikon :) kohti unelmia vain!

      Poista
  2. Siis tää sun blogi on kyllä ihanaa luettavaa. Pariin kertaan tosin oon yrittänyt lopettaa tän lukemisen, jotta unohtaisin omat lääkis-unelmat mut aina lopputulos on sama-> lääkis pomppaa mieleen ainoana opiskelumahdollisuutena vaikka miten yrittäisin miettiä muita vaihtoehtoja... Abivuosi just menossa ja pitäis alkaa tietää mitä elämällään tekee ja kyllähän mä tosiaan tietäisin mitä haluaisin tehdä, mutta on vaan pari suurta ongelmaa. Onko mitään mahdollisuuksia päästä ylipäätään lääkikseen jos lukiosta on käytynä vain pakolliset bilsan, fyssan ja kemian kurssit? Hinku lääkikseen ois kyllä kovempi kuin koskaan mihinkää muuhun, mutta kuinkakohan monta vuotta mahtaisikaan mennä, että sisäistäis kaikki noi kurssit? En tiiä kumpi pelottaa enemmän: yrittää opiskella kaikkien noiden kurssien sisällöt ja hakea kerta toisensa jälkeen lääkikseen vai jättää hakematta ja pohtia loppuelämänsä sitä, että miks en ikinä uskaltanut yrittää ja hankkia itseäni sinne. Mutta entä jos jonain päivänä sattuisinkin pääsemään sisään lääkikseen ja olisinkin paljon huonompi kuin muut tai en oppisi asioita tarpeeksi hyvin? Tai jos musta ilmenisikin uusia puolia ja en pystyisikään sulattamaan kanylointia,tikkien laittamista tai jotain muuta vastaavaa? Tietäsit vain miten paljon mun mielessä pyörii "entä jos"-kysymyksiä mut päällimmäisenä se, että oisko sinne mahdollista edes päästä itseopiskelleena?�� Tsemppiä opiskeluihin ja ihanaa kevään jatkoa!��Ja tosi kiva muuten että kirjoittelet tätä blogia, tää on tosi mielenkiintoista luettavaa ja ehdottomasti yks lemppareista����

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Kiitos hyvästä kommentista! Pohdiskelet aika tarkkaan samoja asioita nyt, kun itse mietin muutama vuosi sitten abivuonna :) Nyt asiasta paremmin tietävänä voin sanoa, että lääkikseen pääsemiseksi täytyy tehdä hommia, mutta jos sisään pääsee niin kyllä sieltä valmistuukin - eli ei kannata ainakaan pelätä sitä, ettei osaisikaan tarpeeksi hyvin tai olisi muita huonompi! Kanylointi, tikkaaminen ja muu "askartelu" on sellaista, jonka toiset oppii heti ja toiset vaatii vähän enemmän harjoitusta, mutta kaikki tajuavat kyllä aikansa harjoiteltuaan. Eli siitä ei kannata myöskään stressata :)

      Ja mitä tulee tuohon opiskeluun, niin kyllähän kaikkien aineiden itseopiskelu vaatii paljon työtä ja omistautumista, mutta jos motivaatiota on ja oot oikeasti valmis tekemään hommia kunnolla niin ehdottomasti mahdollista! Ei pidä masentua vaikka alku olisikin tahmea, opiskelu helpottaa huomattavasti kunhan pääsee vaan vauhtiin! Tsemppiä! Unelmiaan kannattaa aina seurata :)

      Poista
  3. Voi kun olen iloinen että löysin sun blogin! :) supermielenkiintoista asiaa :) Itse oon hakemassa lääkikseen luultavasti ens vuonna. "Pieni" ongelma vaan et kirjotin lyhyen matikan. Nyt pitäis aikuislukiossa sit lukea pitkä matikka, fyssa ja kemma. Bilsasta onneks vaan vika kurssi käymättä :D mutta miten haastavaa matikkaa/fyssaa/kemmaa pääsykokeessa ja itse opiskelussa sun mielestä on? Oon kyl valmis tekemään töitä niin paljon ja kauan et pääsen sisään. :) Luen nimittäin toista alaa tässä ekaa vuotta ja ei vaan nappaa, ois kuitenkin kiva et oikeesti ois jotain paloa siihen mitä opiskelee. Mutta ihanaa kevättä sulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä komppaan toista anonyymiä - et todellakaan tarvitse sitä pitkää matikkaa, älä keskity siihen! Mä pääsin lääkikseen, vaikka mun lyhyen matikan luvuista oli aikaa se 8 vuotta. Eli ei tarvitse mitään kauhean erikoista matematiikkaa. Toki jossain laskuissa sivutaan esim. integroimista, mutta ei sitä siellä pääsykokeissa kyllä ole mun mielestä koskaan ollut...
      Keskity enemmän niihin aineisiin, mitkä siinä koealueessa on. Ja itseopiskelu onnistuu kyllä!

      Poista
    2. Hei sisar-hento-medisiinari, kiitos sullekin! Jätän ton pitkän matikan sit suosiolla pois :) et tiedäkään miten paljon sun kommentti tsemppas mua! :) t. Toi anonyymi jolle vastasit

      Poista
    3. Kiitos ihanasta kommentista! :) Komppaan kyllä tässäkin taas sisar-hento-medisiinaria - pääsykoetehtävät ei tosiaan ole matemaattisesti kovin haastavia ja vastoin yleistä harhaluuloa, lyhyellä matikalla pärjää varsin mainiosti! Laskurutiini on se tärkein, ja sitä harjoitellessa kaikki mahdolliset tehtävätyypit tulevat kyllä todella tutuiksi... :)

      Fysiikka ja kemia ovat sitten vähän haastavampia aineita, mutta harvoin pääsykoetehtävät ovat niistäkään mitään älyttömän vaikeita, enemmänkin ehkä sekavia tai "hämääviä", mutta niistä selviää kunhan pitää pään kasassa eikä sorru hätäilyyn ja sitä kautta typeriin virheisiin. Itseopiskelulla pärjää kyllä, toki hienoa on jos tuttavapiiristä/valmennuskurssilta tms. löytyy joku jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoa :) Tsemppiä ja ihanaa kevättä myös sulle!

      Poista
  4. Hei anonyymi! Älä missään nimessä tuhlaa aikaa pitkään matikkaan jos et ole sitä opiskellut! Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion biologian, kemian ja fysiikan kursseihin - matematiikan kurssit eivät siis kuulu pääsykoealueeseen. Kemian ja erityisesti fysiikan osalta laskemista on paljon, mutta nämä laskut aukeaa ilman pitkää matikkaakin. Kavereiden ja omista kokemuksista viisastuneena voin siis vakuuttaa että lyhyellä matikalla pärjää sekä pääsykokeessa, että sitten itse lääkiksessäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ano, suuri kiitos vinkistä! :) Ainakin luulen et laitoit ton viestin mulle joka aattelin käydä noi pitkän matikan kurssit aikuislukiossa :D Siis todella hyvä kuulla että siellä on lyhyen matikan lukijoitakin... mietin vaan että toi pitkä matikka vois tuoda vahvuutta siihen laskemiseen? Mut toisaalta sitä laskuharjoitustahan tulee ihan fyssassa ja kemiassakin varmaankin tarpeeksi jos laskee paljon? Joka tapauksessa, kiitos sulle että laitoit näkemykses asiasta! :)♡

      Poista
  5. Moi! Oli jälleen mielenkiintoinen kirjoitus. �� kiinnostaisi tietää satuitko näkemään yhtään haiman kystistä kasvainta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! En valitettavasti nähnyt yhtäkään haiman operaatiota :(

      Poista
  6. Hei Hanna-Kaisa!
    Minua vaivaa hirveästi eräs asia. Kuulostaa ehkä typerältä, mutta en tiedä miten haku lääkikseen tapahtuu. Milloin voi alkaa lukee pääsykokeisiin, ja miten lukion paperit lähetetään? Et pitääkö eka olla lukion paperit lähetettynä ennnen kuin voi alkaa lukemaan. Mistä tietää että hyväksytäänkö sinut pääsykokeisiin? Vähän epäselvä kysymys mut ehkä ymmärrät jotain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita opintopolku.fi palveluun hakuun lääketieteellinen, sieltä löytyy tosi tarkasti kaikki mitä sun tarvii tietää. Ja haku tapahtuu ton kautta. J nythän on menossa hakuaika joka loppuu ke. Pääsykoe perustuu kemian fyssan ja biologian lukiokursseihin. Ja siis noi tiedot löytyy sieltä opintopolusta, suosittelen sen tsekkaamista! =) mitään papereita sun ei tarvi lähetellä ellet oo päässy ylioppilaaks olikohan se ennen vuotta 1995 (?). Itse PÄÄSYKOKEISIIN voi tulla kuka tahansa joka on hakenut hakuaikana kyseiseen koulutukseen, nykyisin aika harvassa lähetetään enää kutsuja.

      Poista
    2. Kiitos Lea! Selvens tosi paljon =)

      Poista
    3. Kiitos Lea myös mun puolesta nopeasta vastauksesta, kun itse en ole tänne päässyt/ehtinyt kirjautumaan taas vähään aikaan! :)

      Poista
  7. Hei!
    Olen ajatellut hakea tänä keväänä lääkikseen ja olen selaillut blogistasi viimevuosien vinkkejä pääsykokeisiin. Onko M:n papereilla turha haaveilla pääsevänsä sisään ensimmäisellä yrittämällä, eli ovatko kaikki lääkikseen pääsevät L:n oppilaita? Osaatko sanoa, millainen lukusuunitelma kannattaisi tehdä? (: olen hieman epätoivoinen sisäänpääsyn suhteen, enkä jaksa uskoa pääseväni ensimmäisellä sisään. Istumalihaksia minulta löytyy, mutta usko meinaa uupua. Olisiko sinulla tähän jotain vinkkejä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      YO-papereita ei kannata stressata, lääkiksessä on ihan kaikentasoisia ylioppilaita ja suuri osa mun kavereista on juurikin niitä M-papereilla valmistuneita ja silti päässyt ekalla tai tokalla hakukerralla :) Mutta ei tietenkään kannata masentua, vaikka ovet ei vielä tänä keväänä aukeaisi, suurin osa joutuu kuitenkin hakemaan useamman kerran ennen sisäänpääsyä, eikä siinä ole mitään pahaa! Työelämää on kuitenkin vuosikymmeniä jäljellä niin pari hakuvuotta ei siinä tunnu missään. Keskityt vaan tekemään parhaasi ja se riittää! Itseäni auttoi ainakin sellainen postiivinen mielikuvaharjoittelu, jossa keskityin siihen tilanteeseen, kun saisin kesällä tietää päässeeni sisään ja se motivoi uskomaan omaan osaamiseen ja jatkamaan lukemista. Työ ei missään nimessä mene hukkaan :)

      Lukusuunnitelmasta sen verran, että kannattaa pitää se melko joustavana, eikä tehdä liian tarkkoja tavoitteita. Keskity siihen, että harjoittelet riittävästi kaikkia aineita ja panostat omiin heikkouksiisi. Muista laskea tarpeeksi, sillä laskurutiini on kriittisen tärkeä. Pidä myös kirjaa toteutuneesta työstä!

      Poista
  8. Pakko kyllä sanoa, että muistutat jonkin verran Izzie Stevensiä Greyn anatomiasta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kiitos :D oon kuullut tän kommentin ennenkin... :)

      Poista
  9. Nyt tulee ehkä supertyhmä ja pinnallinen kysymys, mutta pitääkö lääkäreillä olla aina lyhyet kynnet? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu toki työpaikasta, mutta esim sairaalassa ei sais hygieniasyistä pitää kovin pitkiä kynsiä/kynsilakkaa/rakennekynsiä. Pitkäkyntisenä voi myös olla hankalaa tehdä toimenpiteitä.

      Poista
    2. Tähän saitkin jo hyvän vastauksen. Yksityispuolella näkee kyllä lääkäreilläkin rakennekynsiä, mutta varsinkin sairaaloissa ne on kyllä hygieniasyistä mustalla listalla. Jopa kynsilakan käyttäminen heikentää käsien desinfektiota, sillä lakan pintaan tarttuu enemmän bakteereja. Sen sijaan omat kynnet voivat mun käsittääkseni olla vähän pidempääkin mallia, kunhan huolehtii käsien ja kynnenalusten puhtaudesta eikä käytä kynsilakkaa. Meille ei ole kyllä suoraan annettu mitään ohjeita tän suhteen :D

      Poista